Esimiesviestintä etätyössä

Katsoin Yotubesta MFI:n videon, joka käsitteli aihetta etäjohtamisen viestiminen, sekä videolla puhuttiin myös digitaalisesta äänensävystä. Itse pidän paljon etätyöskentelystä, mutta etätyön viestinnän koen välillä hankalaksi, joten oli hyvä ottaa asiasta lisää selvää. 

Monessa yrityksessä työskennellään nykypäivänä etänä, joko kokoaikaisesti tai osittain. Suuren muutoksen etätyöskentelyyn toi korona virus vuonna 2020.  Siitä asti moni yritys on jatkanut etätyöskentelyä, sen helppouden myötä. Etätyöskentely ei ole aina se paras vaihtoehto työskennellä, sillä siihen liittyy paljon haasteita ja monet kokevat sen raskaana, sillä sosiaaliset kanssakäymiset ovat vähemmällä. Siksi etätyöskentelyssä on tärkeää ylläpitää hyvää viestintää työyhteisössä. Viestintää on hankalampi toteuttaa etänä ja se on helposti väärinymmärrettävissä, sillä toisen eleet ei välity aina oikein edes kameran välityksellä. Varsinkin jos yritys käyttää paljon kirjallista viestintää. Siksi siihen tarvitaan vahvaa etäjohtamista. (Yle uutiset 2021.) 

Etätyöskentelyssä hyvä johtaminen sekä viestintä on tärkeää, sillä esimies ei pysty valvomaan työskentelyä samalla tavalla. Siksi molemminpuolinen luottamus on edellytys etätyöskentelyyn. Esimiehen tulee asettaa selkeät säännöt sekä tavoitteet.  Näitä seuratakseen esimiehen olisi hyvä osoittaa kiinnostusta työskentelyyn, jotta työ ei tuntuisi pakolta. Kiinnostusta ja välittämistä esimies voi tuoda oikeanlaisella viestinnällä.  Esimerkiksi keskustelut, erilaiset palaverit, sekä kuulumisten kysyminen luo yhteisöllisyyttä ja parempaa tiimihenkeä. Keskusteluissa olisi hyvä pitää kamerat päällä, sillä sekin tuo lisää yhteisöllisyyttä ja luotettavuutta, kun näkee muiden ilmeitä ja eleitä.  Avoimuudella ja tasapuolisella viestinnällä luodaan parempaa pohjaa. Myös työntekijät ovat vastuussa etäviestinnästä.

Etätyöskentelyn haittapuolena on työpaikan epävirallisen viestinnän pois jääminen. Työntekijät ovat saaneet helposti muilta työntekijöiltä tukea työhön, sekä muutenkin hetkittäisen irtioton työhön rupattelemalla kahvitauolla. Siksi viestintää tulisi kehittää siten, että muidenkin asioiden läpikäymiseen olisi olemassa jokin oma kanava. (Valpola 2021, 193).

MFI.n videolla puhuttiin myös digitaalisesta äänensävystä johtamisen näkökulmasta. Digitaaliseen äänensävyyn vaikuttaa puheen ja kirjoituksen sävy, sekä kirjoitustavat. Kirjoitustapoja on erilaisia ja ne voidaan kokea monella eritapaa, esimerkiksi isot kirjaimet, merkit sekä emojit voivat muuttaa koko viestin tarkoituksen.

Digitaalinen äänensävy vaikuttaa paljon siihen, miten työyhteisö ja työ koetaan. Ihmiset kokevat helpommin negatiivisuutta, joten siksi olisi hyvä puhua työporukan kanssa siitä mikä on hyvä ja selkeä tapa viestiä, ettei väärinkäsityksiä tulisi. Viestintään vaikuttaa myös se, että milloin ollaan yhteydessä, millä laitteella, sekä missä kanavassa ollaan yhteydessä. Viestintä on lähettäjän sekä lukijan molempien tulkinnan varassa.


Lähteet: 

MFI Management Institute of Finland. 26.11.2020. Viestintä etäjohtamisessa - tunnistatko digitaalisen äänensävysi? Video. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=IhO_1pPLFCQ. Katsottu: 12.2.2023. 

Yle uutiset. 2021. Etätyössä pitäisi tietoisesti panostaa kommunikointiin. Luettavissa: https://yle.fi/a/3-11870795. Luettu: 12.2.2023. 

Valpola, A. 2021. Toimiva johtoryhmä. Helsingin seudun kauppakamari. Helsinki. Luettavissa: https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/ammattikirjasto/teos/toimiva-johtoryhma-2021#kohta:Toimiva((20)johtoryhm((e4). Luettu: 12.2.2023. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

HyzerFlip viestintäsuunnitelma

Uutinen muutosprosessista

Mitä työyhteisöviestintä on (ajatuskartta)